Rakennusten sisäilmaongelmilla on usein yhteys huonosti toimivaan ilmanvaihtoon tai ylilämpöön, jota rakennuksen ilmastointi ei pysty poistamaan. Ongelmien vähentämiseksi on Suomen LVI-liitto ry yhdessä yhteistyökumppanien kanssa ja muun muassa ympäristöministeriön rahoituksella kehittänyt ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn (IV-kuntotutkimus). Hankkeessa tähän mennessä aikaan saatu aineisto, kuten IV-kuntotutkimusta varten kehitetyt ohjeet on julkaistu verkossa.
Tutkimus ja teknologia
Ovatko kynttilät sisäilmariski?
Joulun tunnelmaan kuuluvat kynttilät, joiden polttaminen saattaa aiheuttaa oireita varsinkin lapsille. Indoor Air 2014 -kongressissa todettiin, että sisätiloissa tapahtuva kynttilöiden poltto ei ole sisäilman laadun kannalta yhtä haitallista kuin puun ja hiilen poltto, joka sairastuttaa varsinkin kehitysmaissa.
Hyvä ilmanlaatu ennaltaehkäisee sairauksia
Suuri osa Indoor Air 2014 -kongressin esityksistä käsitteli sisäilmaongelmien terveysvaikutuksia. Puheenaineina olivat niin kehitysmaiden sisäilmasto-ongelmat, kehitteillä olevat ilmanvaihtojärjestelmät kuin hiukkaspäästötkin.
Viranomaiset panostavat ympäristöterveyden huoltoon
– Tehtävä on tällä hetkellä hyvin haasteellinen, koska selkeät sairastumisia aiheuttavat syy-yhteydet puuttuvat, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen totesi Mikkelin Rakennusterveysfoorumilla.
Rakennustietopäivät 2014 – Häviääkö tieto aina luulolle?
Rakennustietosäätiön toukokuussa järjestämillä Rakennustietopäivillä kuultiin paljon mielenkiintoista asiaa. CE-merkin käyttö on selvästi yleistymässä. Tampereen teknillisen yliopiston professori Ralf Lindberg painotti esitelmässään, että teknisillä näkökohdilla voi olla luultua vähäisempi osuus rakennuksen elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen.
Biopolttoaineiden käyttö on Suomelle edullisin tapa saavuttaa päästötavoitteet
VTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ovat saivat toukokuussa valmiiksi selvityksen, jossa arvioitiin työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Toisen sukupolven biopolttoaineiden käytön lisääminen tieliikenteessä tarjoaa Suomelle kustannustehokkaimman tavan saavuttaa toimenpidepaketissa esitetyt kasvihuonekaasujen päästötavoitteet päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Toimenpidepaketista aiheutuvien kansantaloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän maltillisiksi, mutta arvioihin liittyy vielä epävarmuutta.
Hellehaittoja tulee ehkäistä
Kansanterveyslaitos kertoo nettisivuillaan, että helteen haittavaikutukset kohdistuvat herkimmin pitkäaikaissairaisiin, pikkulapsiin ja ikäihmisiin.
Tutkimustietoa – Hyvä sisäilmasto auttaa oppimimaan
Koulujen sisäilmasto-olosuhteet huolestuttavat. Ei riitä, että koulutiloissa ei sairastu, niissä pitäisi pystyä myös tehokkaaseen oppimiseen. SWEGON Air-Academyn ja ruotsin LVI-alan järjestön EMTF yhteisessä webinaarissa professori David Wyon käsitteli aihetta. Hän työskentelee Tanskassa DTU:ssa, professori Fangerin aikanaan perustamassa sisäilmastoyksikössä ICIEE. Wyon kertoi kuinka suuri vaikutus onkaan luokkahuoneen lämpötilalla ja ilman laadulla oppimiseen.
Kosteus- ja homeasiat esillä eduskunnassa syksyllä
Hallituksen kertomus viime vuodelta on valmistunut, siinä valtioneuvosto kertoo eduskunnalle muun muassa Kosteus- ja hometalkoiden avulla saavutetuihin tuloksista ja toimenpide-ehdotuksista. Loppukesästä aihe tulee eduskunnan tarkastusvaliokunnan ja koko eduskunnankin käsittelyyn. Eduskunnan kirjelmän EK 5/2013 perusteella on myös myönnetty määräraha 1,2 miljoonaa euroa ympäristöministeriön koordinoitavaksi.
Tilat on suunniteltava oppimiseen koukuttaviksi
Emme tarvitse niinkään opetustiloja, vaan inspiroivia oppimisympäristöjä. Emme enää puhu myöskään opetusteknologiasta, vaan uudenlaisista sosio-digitaalisista vuorovaikutuksen muodoista. Koulujen ja yliopistojen tilaratkaisujen on oltava sellaisia, että ne koukuttavat oppimiseen. – RYM – Sisäympäristö-ohjelmassa teemme käyttäjälähtöistä ja monitieteistä tutkimusta, joka tuottaa maailman luokan osaamista osaamisympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen, totesi kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta toukokuussa.
Lääkärit tarvitsevat sisäilmastotietoa
Helsingin Sanomat kertoi maaliskuun puolivälissä lääkäriprofessoreiden toiveesta saada Suomeen homeklinikoita. Heidän mielestään sisäilmasyistä oireilevien ja sairastuneiden on vaikea saada kunnollista hoitoa ja diagnoosia, koska sisäilmasairauksien tarkkoja syitä ei tunneta. Monet sairastuneet kertovat pompottelusta ja vähättelystä.
Mistä haitalliset mikrobit tulevat?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat esittivät kevään sisäilmastoseminaarissa mielenkiintoisia väitteitä mikrobien, sienten, homeiden ja bakteerien synnystä rakennuksessa ja erityisesti mikrobiflooran valikoitumiseen ja kasvuun vaikuttavista tekijöistä.