Ihmisten usein voimakas oireilu kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa on lääkäreille käytännössä vaikeasti ratkaistava kysymys. Onko vikaa talossa vai oireilijoissa? Monet saavat oireita jo lyhyestä kertakäynnistä ja toiset taas voivat työskennellä näissä tiloissa vuosikausia täysin oireettomina. Miten otetaan huomioon se, että ihmiset ovat erilaisia?
Kosteus- ja hometalkoissa tehdyn selvityksen mukaan kuntien rakennusvalvonnan henkilöstö kaipaa lisää tietoa kosteus- ja homevaurioista sekä kanavaa olemassa olevan tiedon jakamiseen.Terveysviranomaiset taas toivovat tiiviimpää yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa.
Tekes tukee tehtävänsä mukaisesti monenlaista kehitystyötä. Sen laajat ohjelmat pyrkivät selvittämään ongelmatilanteiden taustoja ja auttamaan yritysten yhteisrahoituksen turvin myös uusien parempien ratkaisujen kehitystyössä. Sairaaloissa on todettu varsinkin hygienian hallinnassa olevan paljon kehittämistä.
Tämän kesän asuntomessuilla oli panostettu paljon rakennusten energiatalouteen ja niiden energiaomavaraisuuteen. Parhaat talot olivat laskelmien mukaan jopa ns. nollaenergiataloja. Messuyleisölle pyrittiin saamaan tutuksi myös uudistettu rakennuksen energiaomavaraisuutta ja energiataloudellisuutta kuvaava virallinen E-luku. Kohtalaisen hyvin tässä kilpailussa menestyi talo no. 36, DEKO-talon hyvinvointikoti, jossa oli panostettu juuri sisäilmastoon ja muuhun viihtyvyyteen. Talossa sijaitsi messujen ajan myös perinteinen Sisäilmainfopiste, jonka takana olivat Sisäilmayhdistys, eräät muut alan järjestöt sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Kosteus- ja hometalkoiden tämänvuotisen työmaakokouksen teemana Kuopiossa 27. -28.9.2012 on alan koulutus ja pätevöityminen. Miten Suomeen luodaan uusi, houkutteleva urapolku, pätevöitynyt ammattikunta ja työllistävä erikoisosaamisala? Lisäksi kuulemme muun muassa, miten eduskunnan tarkastusvaliokunnan työ maamme kosteus-ja homevaurio‐ongelman ratkaisemiseksi etenee ja millaisin työkaluin talkoot opastaa kansalaisia talojensa parempaan kunnossapitoon.
– Tulevaisuudessa pienempi joukko huipputoimijoita panostaa RYM:n kautta T&K-toimintaansa selvästi enemmän kuin yritykset keskimäärin. Tavoitteena on maailman ehdoton kärki valituilla panostusalueilla, RYM Oy:n hallituksen kesällä valittu uusi puheenjohtaja Ilari Aho toteaa.
Ilari Aholla on monipuolinen ura niin yritys- kuin tutkimusmaailmassa. Nykyisin hän toimii liiketoimintaryhmän johtajana globaalisti operoivassa Uponor Oyj:ssä. Aho on myös Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja. Hän korostaa SHOK-konseptin ja RYM Oy:n roolia T&K-toimintakulttuurin muuttamisessa.
– Laadukas sisäympäristö parantaa käyttäjänsä terveyttä, pidentää työuraa ja tukee tuottavuutta. RYM Oy tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda Suomeen hyvinvointirakentamisen huippuyksikkö, professori Kari Reijula toteaa. Hän on mukana RYM-Sisäympäristö-ohjelman ”Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat” -aihealueen tutkimustyössä.
OAJ teetti ja julkaisi tutkimuksen koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien sisäilmasta. Tutkimuksen mukaan jopa kahdessa kolmasosassa kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksia ilmoitetaan esiintyvän sisäilmaongelmia. Pelkästään kosteusvaurioiden vuoksi korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja on noin 2 000. Tutkimuskyselyyn vastasi 529 rehtoria, päiväkodin johtajaa ja työsuojeluvaltuutettua 155 kunnasta. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mielestä nämä tuoreet tiedot sisäilmaongelmien laajuudesta ovat karmaisevia.
Avotoimistosta tykätään ja ei tykätä. Niissä on todettu paljon epäkohtia; melua, hälyä, vetoa ja yksityisyyden puutetta. Avotoimisto tarjoaa kuitenkin monenlaiseen työntekoon hyvät ja toimivat puitteet. Viime aikoina on avotoimistojen olosuhteita tutkittu ja niiden tekniikkaa kehitetty muun muassa Työterveyslaitoksen TOTI-hankkeessa, jonka loppuseminaari pidetään Allergiatalolla 6.9. Allergiatalolla Helsingissä.
Tekesin seminaarissa Helsingissä 22.5.2012 tutkimusjohtaja Juha Vinha Tampereen tekniseltä yliopistolta kertoi FRAME-projektin uusimmista, lähes lopullisista tuloksista, joita esitellään yleisöseminaarissa Tampereen teknillisellä yliopistolla.
Käyttäjälähtöiset toimistotilat (TOTI)- hankkeen tuloksista kerrotaan loppuseminaarissa 6.9.2012 klo 11-16 Allergiatalolla Helsingissä.
Tekniikan tohtori Jarek Kurnitski, joka on viime vuodet toiminut Sitran energiaohjelman johtavana asiantuntijana siirtyy ohjelman päättyessä Tallinnan Teknillisen yliopiston professoriksi ja lähes nollaenergiatalotutkimusryhmän vetäjäksi.
