Suomen ja Ruotsin perinteet, käytännöt ja myös ongelmat rakentamisessa ovat hyvin samankaltaiset. – Tärkeää onkin tietojen vaihto alaan liittyvistä käytännöistä ja tutkimuksesta, toteaa lisensiaatti Annika Glader.

Suomen ja Ruotsin perinteet, käytännöt ja myös ongelmat rakentamisessa ovat hyvin samankaltaiset. – Tärkeää onkin tietojen vaihto alaan liittyvistä käytännöistä ja tutkimuksesta, toteaa lisensiaatti Annika Glader.

Vuoden alusta rakennusmateriaalien päästöjä mittaavaan M1-luokitukseen tehtiin pieniä lähinnä materiaalien testauksiin liittyviä muutoksia. – Kriteerejä myös järkeistettiin maltillisesti, Rakennustietosäätiön luokituspäällikkö Laura Sariola kertoo.
Sisäilman suuri hiukkaspitoisuus aiheuttaa tutkimusten mukaan eniten terveyshaittoja tilan käyttäjille. VTT on kehittänyt uuden ilmanvaihtolaiteratkaisun, jolla pienhiukkaspitoisuuksia pystytään alentamaan merkittävästi ja energiataloudellisesti myös tiloissa, joissa ilmanvaihtokerroin on suuri.
Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa viime kesänä avoimeksi julistettuun Sisäympäristötekniikan professuuriin oli hakijoita liki kolmekymmentä, joista kahdeksan hakijaa valittiin jatkoon asiantuntijalausunnoille. Valinta on asiantuntijalausuntojen jälkeen jatkunut. Viisi tohtoria Haverinen – Shaughnessy Ulla, Korpi Anne, Kosonen Risto, Lin John Z. ja Salonen Heidi on kutsuttu vierailupäivään (site visit) maaliskuussa. Sisäilmauutiset seuraa valintaa aktiivisesti.
Professori Kari Reijulan johtama asiantuntijaryhmä arvioi viime vuoden lopulla RYM – Sisäympäristöohjelman tutkimusohjelman ja -hankkeiden tieteellisen tason. Ryhmän arvio on voittopuolisesti myönteinen, vaikka eri osaprojektit saivat myös kriittisiä arvioita.
Teknillisten tieteiden akatemian järjestämän Tekniikan päivien teemoihin oli otettu mukaan myös hyvä sisäilmasto ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut. Tammikuussa Dipolissa järjestetyssä tilaisuudessa olikin useita mielenkiintoisia esityksiä aiheesta.
Sisäilmayhdistys, SIY Sisäilmatieto Oy ja Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitoksen LVI- tekniikka järjestävät jälleen yhteistyössä Sisäilmastoseminaarin, jokavuotisen suomalaisen sisäilmastotutkimuksen arvostetun esittelytilaisuuden. Ilmoittaudu 1.3. mennessä.
Jo perinteeksi muodostunut Sisäilmayhdistyksen syksyinen Sisäilmapaja pidettiin viidettä kertaa marraskuun lopulla Nurmeksessa PielisAreenalla. Pohjois-Karjalan sisäilmaväki oli ottanut teeman todella omakseen ja osallistui tilaisuuteen ennätyksellisen runsaslukuisena. Mukana oli reilusti yli 300 osanottajaa, jotka saivat kahden päivän aikana aimo annoksen tietoa sisäilmaan liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Teemaksi oli ilmeisesti ”susirajan” kunniaksi otettu ” Terve talo vai sutta ja sekundaa”. Pajan yhteydessä oli myös alan tuotenäyttely, jossa sai tutustua uusimpiin tuotteisiin ja ratkaisuihin.

Mikrobioni Oy on saanut validoitua qPCR-menetelmän sisäilmamikrobien tunnistamiseen.
– Sitä voidaan käyttää luotettavasti mikrobianalyyseissa ja eräin ehdoin se soveltuu myös viranomaismenettelyissä käytettäväksi, yrityksen toimitusjohtaja
Helena Rintala kertoo.

Homekoiria käytetään yhä enemmän apuna sisäilmaongelmien tutkimisessa Suomessa. Sen enempää koirille kuin niiden ohjaajillekaan ei kuitenkaan ole mitään yhtenäistä tasontarkastusjärjestelmää. Ensiapuna tilanteeseen Kosteus- ja hometalkoot on julkaissut ohjeet sekä homekoiraohjaajalle että palvelun tilaajalle.

EU yhtenäistää ilmanvaihdon vaatimustasoja. THL:n tutkijat Arja Asikainen ja Otto Hänninen keräsivät HealthVent-projektin tuloksia julkaistavaksi.